EERO HANGASSALO


Kuva: Eero Hangassalo. Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja

 

Eero Hangassalo toimi Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen taiteellisena johtajana vuosina
1972 – 1976

 

Muistelua ajasta kuorolaisena ja laulunjohtajana

Tulin valituksi musiikkiin erikoistuneeksi luokanopettajaksi Ristikarin n. 600 oppilaan kouluun syksyllä 1971. Koska vaimoni oli jo aikaisemmin  laulanut kirkkokuorossa, hakeutui hän syksyllä Pietarsaaren kirkkokuoroon  ja  itse opiskeluaikanani mieskuorossa oltuani pyrin Laulu-Jaakkojen riveihin. Koska harjoitukset oli eri päivinä, järjestely toimi lasten kannalta.

Oli jännittävää tulla musiikkilautakunnan “syyniin”, se oli minullekin uusi kokemus. Mauri Paananen kokeili pianon kanssa kokelaan korvan tarkkuutta, jonka jälkeen asia varmistettiin laulattamalla joku omavalintainen laulu, muistaakseni “Kotimaani onpi Suomi”. Tämän jälkeen raati jäi pohtimaan, josko pyrkijästä olisi laulajaksi ja mihin stemmaan hän sopisi. Seuraavassa harjoituksessa koin jotain unohtumatonta. Laulu-Jaakkojen mahtava “Eläköön” sai vasta valitun laulajan tuntemaan olevansa tervetullut kuoron jäseneksi.

Laulukauden 1971-72 sain seurata Mauri Paanasen temperamenttista laulunjohtoa. Varsinkin laulujen tulkinta ja äänen voimakkuus sai häneltä huomiota. Oli mielenkiintoista seurata rutinoidun johtajan työskentelyä. Opin paljon häneltä.

Maurin muutto kaupungista jätti kuoron tyhjän päälle. Mistä löytää jatkaja?  Kun kuoro pyysi tehtävään minua, tiesin, ettei tehtävä tulisi olemaan helppo. Olin toki siihen mennessä laulattanut 10 vuotta koululaisia, mutta kynnys 43-miehisen mieskuoron johtajaksi tuntui kovin korkealta. Myös se, että johtaja tulee “rivistä”, omasta kuorosta, arvelutti: ottaako kuoro ohjeeni todesta. Kuitenkin, kun Väinö Melarti, yksi harvoista tuntemistani herrasmiehistä, lupasi auttaa ja tukea, suostuin lopulta ottamaan tehtävän vastaan.

Kukaan ei ole valmis pystymetsästä kuoronjohtajaksi. Vaatii useamman vuoden kouliutua ja oppia tehtävään. Esimerkiksi on omattava riittävä nuotinluku- ja pianonsoittotaito, hallittava sävellajit ja ääniraudan käyttö, pystyttävä kuulemaan, soiko kuoro puhtaasti, huomattava, missä on korjattavaa. Lisäksi kuorosoinnin tulisi olla sävyltään yhtenäinen, joka taas vaatii taitoa äänenmuodostuksessa. Vielä tulee syventyä joka lauluun ja miettiä säkeistökohtaisesti paras tulkinta. Pitäisi vielä olla jonkin sortin psykologi, että homma hoituisi mukavasti.

Jokainen kuoronjohtaja on oma persoonansa, jokaisella on heikkoutensa ja vahvuutensa. Ei ole yhtä oikeata tapaa johtaa. Jos asetetaan johtajalle vaatimuksia, myös kuoron tulee tukea johtajaansa tekemällä parhaansa mahdollisimman hyvään tulokseen pääsemiseksi. Kuoron taloutta helpotti pääseminen Työväenopiston piiriksi ja Vartti-Jaakkojen perustaminen toi lisää virkeyttä ja vaihtelua kuoroomme. Itse koin Laulu-Jaakot johtaja-aikanani mukavaksi ja reiluksi kuoroksi, jonka kanssa oli ilo tuoda virkistystä varsinkin Pietarsaaren suomenkieliselle väestönosalle.

Eero Hangassalo

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna