Laulu-Jaakot 1946-1996
Laulu-Jaakkoista vuonna 1996 tehty historiikki

Sotien jälkeisinä vuosina harrastustoiminta nosti poikkeuksellisen voimakkaasti päätään. Yhdistyksiä perustettiin enemmän kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen, mikä oli luonnollista pitkien, näännyttävien sotavuosien jälkeen. Haluttiin korvata menetetyt vuodet jollain tapaa ja toisaalta säilyttää jotain sodan koettelemuksissa kasvaneesta veljeyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteesta. Myös mieskuorotoiminnan viriäminen oli osa tätä aikakaudelle tyypillistä henkistä aktivoitumista. Myös Pietarsaaressa alettiin keskustella heti sotavuosien jälkeen suomenkielisen mieskuoron perustamisesta paikkakunnalle. Vuoden 1946 alkupuolella oltiin päästy niin pitkälle, että kaikki mieskuorolaulusta kiinnostuneet kutsuttiin keskustelutilaisuuteen 4.4.1946 Pedersören kahvilaan. Tilaisuuteen saapui 15 asiasta kiinnostunutta. Todettiin, että laulajia löytyy tarpeeksi ja että mieskuoro voi aloittaa toimintansa aluksi Pietarsaaren suomalaisen seuran alaosastona väliaikaisella nimellä Pietarsaaren Mieslaulajat. Kuoron ensimmäiseksi johtajaksi valittiin opettaja

Niilo Kentala

joka toimi myös perustavan kokouksen puheenjohtajana. Lauluharjoitukset alkoivat välittömästi kuoron perustamisen jälkeen aluksi suomalaisella yhteiskoululla ja seuraavana syksynä Ristikarin kansakoululla, joka toimii kuoron harjoituspaikkana vielä tänäkin päivänä.

Kuva:  Ensimmäinen valokuva nuoresta kuorosta. Laulu-Jaakot vuonna 1947. Takarivi vasemmalta Hugo Aro, Åke Koskela, Emil Salminen, Kalle Forsberg, Leo Salonen, Nikolai Mattila. Keskirivi vasemmalta: Väinö Laurila, Ferdinand Markkanen, Toivo Markkanen, Oiva Järveläinen, Viljo Laurila, Erkki Pettersson, Viljo Hienonen, Väinö Ruokonen. Etusivi vasemmalta: Keijo Muje, Antero Rankala, Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Niilo Kentala, Hermanni Tuhkanen, Tauno Savola, Tauno Isola.

Kuoro sai 18.4.1947 uuden nimen Laulu-Jaakot. Niilo Kentalan ehdotus sai tarjolla olleista nimiehdotuksista eniten kannatusta. Vuonna 1947 ohjat kuorossa otti kapellimestari

Väinö Melarti

joka Kentalan seuraajana johti kuoroa aina vuoteen 1962 saakka ollen näin kuoron toistaiseksi pitkäaikaisin johtaja. Marianpäivänä 25.3.1949 mieskuoro Laulu-Jaakot järjesti ensimmäisen julkisen konserttinsa. Tämän kahvikonsertin lehtiarvostelut olivat myönteisiä, vaikka rivien välistä saattoikin lukea, että kuoron laulu oli vielä kaukana hyvästä kuoromusiikista. Vuonna 1950 kuoro hyväksyttiin Mieskuoroliiton jäseneksi. Tämä paransi mahdollisuuden solmia kontakteja mieskuoroihin eri puolille Suomea.

 

Kuva:   Laulu-Jaakkojen 10-vuotisjuhlakonsertti vuonna 1956. Takarivi vasemmalta: Osmo Jaakkola, Väinö Laurila, Eino Ollikainen, Kauko Kilpinen, Aimo Suhonen, Olavi Laurila, Leo Salonen, Viljo Laurila, Veijo Tuhkanen, Ilmari Pehkonen. Keskirivit vasemmalta: Toivo Selin, Kauko Väänänen, Oiva Järveläinen, Kalle Kessunmaa, Timo Tuhkanen, Jaakko Luoma, Rauno Rintala, Aatos Kujala, Ilmari Sarvimäki, Antero Rankala, Ralf Löngren, Risto Kupari, Väinö Ruokonen, Aarne Roos, Toivo Nikkanen, Pentti Kauppila, Eino Aho.  Eturivi vasemmalta: Antti Koskela, Armas Kuokkanen, Keijo Muje, Urho Ranta, Karl-Gustav Kukkonen, Tauno Isola, Arvi Aro, Helge Karhunen, Kaarlo Alenius. Taiteellinen johtaja Väinö Melarti.

 

Kuva: Lipunnaulaustilaisuudesta 6.4.1956. Saatesanoina lausuttiin:

Anni Olkkonen: Toivokaamme, että lippu kokoaisi sankat laulajajoukot ympärilleen. Oiva Järveläinen: Lippusemme kohoutuupi. Väinö Melarti: Vieköön tämä lippu kuoromme uusiin voittoihin, ja jos tappioita tulee, älköön se johtuko harjoituksissa käynnin puutteesta. Eino Ollikainen: Levittäköön lippu lauluharrastusta ja kasvattakoon kuoron komeaksi!

 

 

Laulu-Jaakkojen kuoromerkki, kuoron logo, syntyi 1950, kun opettajatar Thyra Minders piirrätti oppilaillaan Suomalaisen Yhteiskoulun piirustustunnilla merkkiehdotuksia Laulu-Jaakoille. Neiti Iris Sauravuon ehdotus todettiin hyväksi ja valittiin kuoron merkiksi. Kuoron merkin saa rintapieleensä laulaja, joka on osallistunut yhden lauluvuoden harjoituksiin ja esiintynyt kuoron kevätkonsertissa. Laulu-Jaakkojen taiteellinen taso oli noussut koko ajan vuosien mittaan. Niinpä 50-luvun loppupuolella haluttiin lähteä näyttämään kuoron taitoja myös maan rajojen ulkopuolelle ja ryhdyttiin puuhaamaan matkaa

Ruotsiin

Bodeniin, missä pidettiin konsertti helluntaina 17.5.1959. Menomatkalla Jaakot pitivät konsertin myös Kemissä. Matka innosti kuorolaisia siinä määrin, että seuraava konserttimatka Ruotsiin tehtiin heti kahden vuoden päästä, helluntaina 1961, tällä kertaa Uumajaan ja Skelefteåhon. Myös tämä toinen matka, joka toteutettiin kuoron varajohtajan

Mauri Paanasen

johtamana, onnistui mainiosti. Kuoron pitkäaikaisen laulunjohtajan Väinö Melartin terveys oli alkanut horjua. Niinpä opettaja Mauri Paananen, joka vuodesta 1959 oli toiminut kuoron varalaulunjohtajana, sai johtaakseen suurimman osan 22.4.1961 pidettyä kevätkonserttia. Paanasen otteet kuoronjohtajana tuossa kevätkonsertissa sekä Ruotsin matkalla olivat niin vakuuttavia, että Mauri Paanasen valinta kuoron uudeksi laulunjohtajaksi oli helppoa ja se tapahtui yksimielisesti syksyn 1962 vuosikokouksessa.

 

Kuva:   Mieskuoro Laulu-Jaakkojen 20-vuotis juhlakonsertti vuonna 1966.  Laulajat takarivistä vasemmalta:  Eero Tiihonen, August Videman, Eino Ollikainen, Osmo Mars, Hugo Aro, Pentti Matturi, Niilo Lipponen, Reijo Saari, Leo Salonen, Markku Salo,  Aarne Roos, Kauko Väänänen.   Toinen rivi: Pekka Moilanen, Oiva Järveläinen, Luoma Eino, Reijo Koskela, Tauno Parkatti, Aarne Laakso, Matti Lumme, Eero Surma-Aho, Paavo Kaski, Jarmo Aro, Pentti Korvo, Pentti Kauppila.   Kolmas rivi:  Kalle Kessunmaa, Matti Heinonen, Veikko Latukka, Leo Saarela, Ralf Löngren, Sakari Ylisaari, Väinö Ruokonen, Karl-Gustav Kukkonen, Johannes Uusitalo, Erkki Pettersson.   Eturivi:   Armas Kuokkanen, Stig Koskela, Toivo Nikkanen, Urho Ranta, Rauno Rintala, Keijo Muje, Rauno Hoikkanen, Niilo Matkoski, Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Mauri Paananen, Alpo Perämäki, Tauno Isola, Helge Kahunen, Arvi Aro.

Mauri Paanasen tyyli kuoronjohtajana poikkesi impulsiivisuudessaan huomattavasti edeltäjänsä romanttisen rauhallisesta tyylistä. Paanasen aikana kuoron aktiivisuus solmia ja ylläpitää musiikillisia suhteita niin kotimaahan kuin myös ulkomaille oli huipussaan. Keväällä 1963 kuoro teki loisteliaan konserttimatkan Ruotsin Lyckseleen ja Norjaan Bodöhön. Kesäkuun loppupuolella 1969 Laulu-Jaakot teki ensimmäisen konserttimatkansa Pohjoismaiden ulkopuolelle. Matka suuntautui

Latviaan

Pietarsaaren ystävyyskaupunkiin Jurmalaan. Kuoro oli mitä parhaimmassa lauluvireessä matkan aikana, ja siitä muodostui unohtumaton elämys kaikille osallistujille. Kuoro lauloi Jurmalan Kemerissä parituhantisen yleisön edessä ja kalastajakolhoosi Za Uzvarassa vietetyssä ystävyysjuhlassa. Matkatuliaisinaan kuoro toi latvialaisen Dzintarkrats-kuoron johtajan Ziedonis Purvsin vartavasten Laulu-Jaakoille säveltämän kappaleen Ystävyyden laulu. Vanha totuus, että musiikki ei tunne rajoja, osoittautui taas kerran todeksi tuon matkan aikana. Vuonna 1972 Mauri Paananen muutti Pietarsaaresta Mäntsälään.

 

Kuva:   Pietarsaaren Laulu-Jaakot kuoroharjoituksissaan ennen kuoron 30-vuotisjuhlakonserttia vuonna 1976. Kuoron taiteellisena johtajana Eero Hangassalo (Eturivistä toinen oikealta.)

 

Kuva:  Laulu-Jaakkojen 30-vuotis juhlavuoden konsertti vuonna 1976.   Takarivistä vasemmalta: Pekka Moilanen, Eric Östman, August Videman, Aatos Kujala, Pentti Matturi, Niilo Lipponen, Pekka Kaarla, Kalevi Bosund, Jarmo Aro, Pentti Kauppila, Jukka Kempas, Olli Autioniemi.   Toinen rivi: Lars Finnäs, Pentti Aho, Matti Aro, Tauno Parkatti, Hugo Aro, Martti Autio, Matti Luukkonen, Eero Surma-Aho, Reino Rannankari, Juhani Rintala, Risto Mäkinen.  Kolmas rivi:  Seppo Ylisirniö, Jorma Tarvula, Toivo Nikkanen, Sakari Ylisaari, Väinö Ruokonen, Johannes Uusitalo, Antti Kujala, Eljas Hirvi, Tauno Isola.  Eturivi:  Martti Lindberg, Risto Sainio, Olavi Karhu, Keijo Muje, Niilo Matkoski, Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Eero Hangassalo, Veikko Rajala, Pekka Rupponen, Juha Matilainen, Arvi Aro, Vilho Norppa.

Opettaja

Eero Hangassalo

otti tahtipuikon Paanasen lähdettyä ja jatkoi vuoden 1976 kevääseen, jonka jälkeen hän keskittyi perustamansa musiikkiluokkatoiminnan kehittämiseen. Hangassalon johtajakaudelle oli tyypillistä uuden etsiminen. Uusia sovituksia laadittiin, ohjelmistoa kevennettiin, etsittiin lauluja, jotka kiinnostavat niin laulajia kuin myös nykypäivän yleisöä – itse asiassa Laulu-Jaakot tuossa suhteessa oli aikaansa edellä. Ohjelmistoon otettujen uusien kevyehköjen laulujen sovituksista vastasivat Hangassalon lisäksi usein P. Puhakka ja E. Manninen. Hangassalon aikana kuoroon tuli monia uusia nuoria laulajia, mihin jäsenkampanjoinnin lisäksi ilmeisesti vaikutti laajennettu ohjelmistorakenne. Laulukauden 1973-74 Laulu-Jaakot toimi ensimmäistä kertaa Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston piirissä. Tällä järjestelyllä voitiin rahoittaa osa kuorotoiminnan pyörittämiseen kuluvista kustannuksista, kuten esimerkiksi kuoronjohtajan palkka niiltä osin, kuin toimittiin työväenopiston tuntimäärien puitteissa ja harjoitustilojen vuokrat. Työväenopistoon liittyminen osoittautui hyväksi ratkaisuksi, ja Laulu-Jaakot on pysynyt tuon laulukauden jälkeen koko ajan Työväenopiston mieskuorona. Osana tuota keveämpää aaltoa aloitti vuonna 1975 toimintansa Laulu-Jaakkojen vahvistettu kvartetti nimellä Vartti-Jaakot esiintyen myös 30-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1976. Ajatuksena oli perustaa pienempi lauluporukka, jonka lähettäminen erilaisiin pikku tilaisuuksiin olisi koko kuoroa helpompaa. Idean johtohahmoja oli

Jorma Tarvula

jonka johdolla Vartti-Jaakot esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa vuosina 1975-79 sekä teki merimiesaiheisen äänitteen viimeisenä toimintavuotenaan. Kun Hangassalo luopui kuorojohtajan tehtävistä vuonna 1976,katseet kohdistuivat kuin itsestään Vartti-Jaakkojen vetämisessä ansioituneeseen opettaja Jorma Tarvulaan, joka suostuikin ottamaan vaativan laulunjohtajan tehtävän hoitaakseen. Syksyllä 1979 harjoitukset aloitettiin uuden johtajan,

Aaro Puputin

vetäminä. Keväällä 1981 Laulu-Jaakot teki 35-vuotisjuhlien kunniaksi ensimmäisen matkansa Saksaan Pietarsaaren ystävyyskaupunkiin Bündeen sekä Bielefeltiin. Matkan isäntänä Bündessä toiminut Bünden mieskuoro teki seuraavana kesänä vastavierailun Pietarsaareen.

 

Kuva: Laulu-Jaakkojen 40-vuotisjuhalakonsertti vuonna 1986. Takarivistä vaseammalla: Eric Östman, Aatos Kujala, Reijo Koskela, Jorma Lupunen, Erkki Isomäki, Pentti Matturi, Niilo Lipponen, Raimo Lapiolahti, Pekka Kaarla, Klaus Koskela, Reijo Saari, Kalevi Bosund, Jarmo Aro, Pentti Korvo, Risto Mäkinen, Pentti Kauppila. Toinen rivi:  Matti Puska, Ismo Suoniemi, Pentti Päivärinta, Lars Finnäs, Olavi Näntö, Kari Vörlin, Matti Aro, Martti Autio, Eero Surma-Aho, Matti Luukkonen, Osmo Päiväniemi, Reijo Syynimaa, Niilo Kontiainen.  Kolmas rivi:  Kari Ojala, Heikki Nikula, Olavi Saksa, Seppo Ylisirniö, Markus Laasanen, Sakari Ylisaari, Johannes Uusitalo, Esko Pirttilampi, Markku Rintala, Juhani Kultalahti, Antti Kujala, Asko Ylikoski.  Eturivi:   Max Wideman, Ari Päiväniemi, Teuvo Uusitalo, Olavi Karhu, Veikko Rajala, Antero Varila, Jorma Kultalahti, Tauno Isola, Juha Matilainen, Antero Kujanen, Petri Judin (säestäjä).  Kuoron edessä istuu kuoron taiteellinen johtaja Aaro Puputti.

 

Kuva:  Juhlan paikka! Laulujaakkojen silloista ja aikaisempia taiteellisia johtajia muistettiin Laulu-Jaakkojen 40-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä Laulu-Jaakojen pöytästandardeilla ja lasivaasilla. Muistettiin seuraavia henkilöitä vasemmalta lukien:  Aaro Puputtia, Jorma Tarvulaa, Eero Hangassaloa, Mauri Paanasta,  sekä Aino Mäntylää ja Anni Ollikaista.

Solistiesitykset ovat kuoromusiikissa kuin kruunua koristavat jalokivet. Laulu-Jaakoilla on ollut onni saada riveihinsä hyviä solisteja, jotka ovat piristäneet esityksillään lähes jokaista kuoron konserttia. Kuoron alkuaikoina solistitehtävissä esiintyivät mm. Yrjö Sievänen, Väinö Ruokonen, Tauno Dahlbacka, Eino Ollikainen ja Mauri Paananen. Myöhemmin solisteina ovat toimineet mm. Ralf Lönngren, Sakari Ylisaari, Antti Kujala, Reijo Koskela, Olli Kääpä, Antero Kujanen, Risto Mäkinen ja Pekka Kaarla. Mainituista laulajista on esiintynyt ylivoimaisesti eniten Sakari Ylisaari, jonka solistiura alkoi jo 60-luvun alkupuolella ja jatkuu edelleen loisteliaana. Ylisaari on ehtinyt herkistää kuulijoita kauniilla tulkinnoillaan kotimaan lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Latviassa, Saksassa, Australiassa ja Englannissa. Tämänhetkisistä solisteista myös Laulu-Jaakkojen Pavarottin, Antti Kujalan, solistin ura on jatkunut jo kolmekymmentä vuotta. Viime vuosina solistitehtävissä on nähty muun muassa Heimo Toiviainen, Jürgen Lehmann, Pekka Viita-aho, Jorma Kultti, Hannu Heikkilä, Tuomo Rankala, Jukka Kempas ja Lars Finnäs.

Australiaan

40 vuoden kunniaksi Loisteliaan 40-vuotiskonsertin jälkeen 1986 kesäkuussa Laulu-Jaakot toteuttivat 40 laulajan voimin historiansa toistaiseksi mittavimman hankeen, konserttimatkan Australiaan. Matkaan yhdistyi käynti Los Angelesissa, Honolulussa ja Singaporessa Australian lisäksi, joten voidaan perustellusti puhua maailmanympärimatkasta. Australian suomalainen kulttuuriseura kutsui Laulu-Jaakot maaliskuussa 1984 konsertoimaan Australiaan lähinnä sikäläisille suomalaisille siirtolaisille. Kuoro vastasi myöntävästi kutsuun ja aloitti haastavan, kaksi vuotta kestäneen valmistelutyön. Matka päätettiin tehdä vuonna 1986 kuoron 40-vuotisen taipaleen juhlistamiseksi. Matkan aikana koettiin lentämisen ihanuutta ja pelkoa kymmenen nousun ja laskun verran ja lentokilometrejä kertyi n. 45 000. Jo lähtiessä tiedettiin, että matka tulisi olemaan rasittava ja siihen osattiin varautua, mutta toisaalta se antoi jokaiselle laulajalle kokemuksia ja muistoja yli kaikkien odotusten. Kesäkuussa 1987 Laulu-Jaakot osallistui Aaro Puputin johdolla menestyksellisesti Oulussa Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla pidettyihin mieskuorokilpailuihin sijoittuen sarjassaan kuudenneksi. Oulun esiintymisestä tuli Puputin jäähyväisesiintyminen Laulu-Jaakkojen kanssa, sillä tämä mainio kuoromies oli aiemmin keväällä ilmoittanut lopettavansa kuoronjohtajan tehtävät ja muuttavansa Pietarsaaresta. Näin oli kuoron jälleen etsittävä itselleen uusi taiteellinen johtaja. Kokkolaan oli tuolloin juuri muuttanut kuin tilauksesta Kokkolan musiikkiopiston trumpetinsoiton lehtoriksi

Kari Pappinen

joka ryhtyi luotsaamaan Laulu-Jaakkoja suoraan Puputin jalanjäljiltä. 27-vuotias Pappinen, joka koulutuksellisesti on Laulu-Jaakkojen historian ammattitaitoisin johtaja, ryhtyi valmentamaan uutta mieskuoroansa kohti uusia taiteellisia saavutuksia, kuten hän itse omat ambitionsa ilmaisi.

 
Kuva: Laulu-Jaakkojen kevätkonsertti 28.4.1990. Eturivi vasemmalta:  Heikki Koivisto, Hannu Heikkilä, Asko Ylikoski, Esko Pirttilampi, Juha Kuorikoski, Jorma Kultalahti, Antero Varila, Antero Kujanen, Veikko Rajala, Kari Jakamo, Pekka Kaarla, Sakari Ylisaari, Heikki Nikula, Olli Kääpä, Harry Holmlund, Max Skytte, Ari Päiväniemi, Teuvo Uusitalo, Max Wideman, Markus Laasanen, Olavi Saksa.  Takarivi vasemmalta:  Matti Puska, Ismo Suoniemi, Vesa Kojola, Kimmo Kuisma, Eric Östman, Reijo Koskela, Lars Finnäs, Olavi Näntö, Matti Aro, Erkki Isomäki, Pentti Matturi, Klaus Koskela, Kalevi Bosund, Martti Autio, Pentti Korvo, Jarmo Aro, Matti Luukkonen, Risto Mäkinen Pentti Kauppila, Pekka Kojola, Jukka Kempas, Harri Kalliomaa, Niilo Kontiainen, Olli Autioniemi. Kuoron edessä keskellä Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Kari Pappinen.

Pappinen ryhtyikin rohkeasti uudistamaan kuoron ohjelmistoa entistä vaativampaan suuntaan. Laulu-Jaakot osallistui lokakuussa 1989 Mieskuoroliiton järjestämiin ensimmäisiin Madetoja- mieskuorokilpailuihin Turussa. Vaikka kovatasoisessa kilpailussa kuoro ei yltänytkään palkintosijoille, valmentautuminen kilpailuun Kari Pappisen johdolla sekä itse kilpailu jäi osallistujien mieliin erittäin opettavana kokemuksena, jonka jälkeen tavalliset esiintymiset tuntuivat lastenleikiltä. Pappinen otti kevätkonserttiohjelmistoonsa keväällä 1990 Raben Rondesin, joka oli kuin toiselta planeetalta. Miehet säntäilivät lavalla sinne tänne, ääntelivät omituisesti, osoittelivat toisiaan sormella jne. Esityksen jälkeen kuoro sai osakseen, ei suinkaan mätiä tomaatteja, vaan raikuvat aplodit. Tämä oli jotain uutta ja piristävää, jota on kylvettävä perinteiden joukkoon, jotta saadaan aikaan uudistumista. Tuon kevätkonsertin jälkeen Pappinen kertoi luopuvansa Laulu-Jaakkojen kuoronjohtajuudesta liiallisen työmäärän vuoksi. Pappinen tunsi vastuuta Laulu-Jaakkojen taiteellisesti jatkokehityksestä ja esitti seuraajakseen Kokkolan Naislaulajien johtajaa

Raakel Solvinia

Solvin otti haastavan tehtävän rohkeasti vastaan. Naiskuoronjohtaja johtamassa mieskuoroa on harvinainen, muttei kuitenkaan ainutlaatuinen yhdistelmä mieskuoromaailmassa. Raakel Solvin halusi ja osasi tuoda estradille jotain sellaista, mistä yleisö saattoi nauttia paitsi korvillaan myös silmillään.

 

Kuva:    Pietarsaaren mieskuoro Laulu-Jaakot tukkilaisia vuonna 1992.   Vasemmalta takarivistä:  Aarre Polso (säveltäjä), Erkki Isomäki, Olavi Näntö, Pentti Matturi, Martti Autio, Kalevi Bosund, Risto Mäkinen, Pentti Kauppila, Jukka Kempas, Reijo Syynimaa, Pekka Kaarla.   Keskirivi:  Matti Puska, Hannu Heikkilä, Teuvo Uusitalo, Kimmo Kuisma, Vesa Kojola, Lars Finnäs, Ismo Suoniemi, Asko Ylikoski, Pentti Korvo, Juhani Kultalahti, Jorma Kultalahti, Kari Jakamo, Niilo Kontiainen.   Eturivi:  Sakari Ylisaari, Olavi Saksa, Veli Kinnunen, Matti Aro, Olli Kääpä, Max Wideman, Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Raakel Solvin, Max Skytte, Antti Kujala, Antero Varila, Antero Kujanen, Veikko Rajala, Juha Kuorikoski.

Pietarsaaren mieskuoro Laulu-Jaakot muuttuivat vuonna 1992 tukkilaisiksi esittäessään Jouko Törmälän Tukkilaissarjan, joka sai hyvän vastaanoton niin kotimaassa kuin myös ulkomailla Englannissa, jossa Laulu-Jaakot osallistuivat kesällä 1992 kansainvälisille Shrewsburyn musiikkifestivaaleille.

Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen edustusjoukkue Shrewsburyn linnan edustalla vuonna 1992. Seisomassa vasemmalta Asko Ylikoski, Aarre Polso (säestäjä), Hannu Heikkilä, Vesa Kojola, Erkki Isomäki, Olavi Saksa, Matti Aro, Kimmo Kuisma, Pekka Kaarla, kuoron taiteellinen johtaja Raakel Solvin, Kari Jakamo, Kalevi Bosund, Max Wideman, Pentti Matturi, Martti Autio, Pentti Korvo, Pentti Kauppila, Ismo Suoniemi. Kyykyllään: Matti Puska, Sakari Ylisaari, Esko Pirttilampi, Juhani Kultalahti, Veikko Rajala, Antero Varila, Antero Kujanen, Jukka Kempas, Olli Autioniemi.

Vuonna 1993 Laulu-Jaakot kaivoi esiin 50-luvun iskelmät, joita esitettiin Jouko Törmälän potpurina lukuisissa tilaisuuksissa. Kuoron 50-vuotisjuhlien lähestyessä ruvettiin puuhaamaan omaa äänitettä todenteolla. 12. joulukuuta 1993 työntäyteisen urakan päätteeksi nostettiin shampanjamalja Laulu-Jaakkojen ensimmäisen äänitteen, Kaunehin maa -lp-levyn kunniaksi. Levyllä on valikoima suomalaisia lauluja, lauluja, joita Laulu-Jaakot ovat laulaneet viisikymmenvuotisen taipaleensa varrella. Kaiken takana on nainen. Lausahdus on Laulu-Jaakkojen kohdalla enemmän kuin totta. Kuorohan on naisjohdon alaisuudessa oppinut paljon ja kehittynyt monessa suhteessa. Toisaalta kuoron taustatukena on toiminut vuodesta 1947 lähtien erittäin aktiivinen naistoimikunta,

 

Jaakottaret

Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen kuorotoiminnan mahdollistamisen takana olivat kuoron perustamisesta lähtien Laulu-Jaakkojen Jaakottaret. Jaakottaret tukivat monella eri tavalla Laulu-Jaakkoja mm. kahvittamalla kuoroa välipausseilla, kuoron vapaa-ajan tilaisuuksien järjestämisessä yms.

 

Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen Jaakottaret järjestivät myös upeita naamiaisia ja monia hauskoja ohjelmanumeroita kuoron tilaisuuksiin.

 

Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen Jaakottarien pikkujouluohjelmaa vuonna 2000.

Jaakottarien harjoitusiltoina tarjoama kahvi ja läsnäolo on noista ajoista lähtien tuonut laulamisen lomaan virkistävän katkoksen. Jaakottaret pitivät varsinkin 50-luvulla muotinäytöksiä, joissa oli muotivaatteiden esittelyn lisäksi kuorolaulua, erilaista ohjelmaa sekä kahvitarjoilua. Oma ompeluilta, joka pidettiin kahden viikon välein, kuului myös aikoinaan tiiviinä osana toimintaan. Sittemmin naiset ovat järjestäneet vuosien varrella koko perheen ulkoiluretkiä, teatterimatkoja, naamiaisia sekä hauskoja ohjelmanumeroita kuoron tilaisuuksiin. Jaakottaret ovat näin osoittaneet tukevansa miestensä harrastusta sekä toimineet hengenluojina ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen nostattajina.

 

Vuonna 1997 Laulu-Jaakot osallistui

Tshekissä

kansainväliseen Smetana-kuorokilpailuun sijoittuen sarjassaan komeasti kolmanneksi.

Unkarin

Pecsissä Laulu-Jaakot osallistuivat kansainväliseen mieskuorofestivaaliin syksyllä 2001. Norjassa jo tutuksi tulleessa Bodössä Jaakot esiintyivät paikallisen ystävyyskuoron 130-vuotisjuhlassa syksyllä 2004. Raakel Solvinin vuosikymmenen jälkeen Laulu-Jaakot ei enää pelännyt naisia, ainakaan kuoron taiteellisen johtajan paikalla. Musiikinopettaja

Anna-Leena Salokorpi

puhuttiin joukkoon mukaan, ja hän aloittikin työnsä sopivasti uuden vuosituhannen alkajaisiksi. Jaakkojen toinen levytys, cd-levy Meristä kaunein julkaistiin keväällä 2004. Se sisältää lähinnä uudempaa suomalaista mieskuoromusiikkia, jota ovat säveltäneet muun muassa Asko Vilén, Ilkka Aaltonen ja Petri Laaksonen.

Kuva:  Pietarsaaren mieskuoro Laulu-Jaakot vuonna 2004. Laulu-Jaakkojen taiteellinen johtaja Anna-Leena Salokorpi.

Levyllä on myös kaksi Anna-Leena Salokorven Jaakoille sovittamaa J. Karjalaisen laulua. Laadukkaan mieskuoromusiikin esittäminen ja laulutaidon jatkuva kehittäminen ovat olleet Laulu-Jaakkojen tavoitteita koko sen toiminnan ajan – itse asiassa musiikin korkea taso on tajuttu kuoron elinehdoksi. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää aina jokaisen laulajan aktiivista panosta ja henkilökohtaista vastuunottamista, minkä asian merkitystä ei koskaan voida liikaa korostaa. Kuorotoiminnan onnistuminen edellyttää kuitenkin myös henkilöitä, jotka haluavat ja jaksavat uhrata vapaa-aikaansa toiminnan tukemiseen myös erilaisissa luottamustehtävissä. Kuoron hallituksen tehtävänä on päättää ja huolehtia erilaisista käytännön järjestelyistä, joita aktiivisella yhdistyksellä on yllättävän paljon. Musiikkilautakunta puolestaan toimii laulunjohtajan johdolla taiteellisena raatina, joka sopii työn alle otettavista lauluista ja mm. arvostelee merkkisuoritukset.

Lähteet mm.:
Nouse laulu kaiu – Laulu-Jaakkojen 50-vuotishistoriikki 1996, Laulu-Jaakkojen leikearkisto.